La Ley 2/2023, de 20 de febrero, reguladora de la protección de las personas que informen sobre infracciones normativas y de lucha contra la corrupción, conocida como ‘Ley Whistleblowing’, establece en el primer apartado de su artículo 10 cuáles son las entidades del sector privado obligadas a implementar un sistema interno de información (empresas con 50 o más trabajadores, partidos políticos, sindicatos, organizaciones empresariales, entre otros).

Toisaalta saman artiklan toisessa kohdassa todetaan, että yritykset, joita 10 artiklan ensimmäisessä kohdassa asetettu velvoite ei sido, voivat perustaa oman tietojärjestelmänsä edellyttäen, että ne noudattavat lain säännöksiä.
Nämä yritykset voivat toteuttaa valituskanavansa monissa eri muodoissa: verkkoalustalla, postitse, puhelimitse, postilaatikkoon tai jopa tämäntyyppisten valitusten hallinnointiin valitun henkilön kautta. Kaikkien niiden on kuitenkin täytettävä tietyt vähimmäisvaatimukset, joita laki edellyttää:

Mitkä ovat valituskanavan vaatimukset?


Tiedot: Kanavointimenettely on määriteltävä selkeästi. Määritä valitusten käsittelystä vastaava henkilö ja kussakin valitusmenettelyssä noudatettavat vaiheet pöytäkirjalla.


Kaikille asianomaisille yrityksille suositellaan useamman kuin yhden ilmiantokanavan perustamista, jotta työntekijät voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä kirjallisesti tai suullisesti, ja sopivimman järjestelmän mallin määrittämistä kunkin yrityksen olosuhteiden mukaan.
Jos yritys päättää nimittää sisäisen ilmiantajapäällikön (tai -päälliköitä), heidän nimittämisestään ja erottamisestaan on joka tapauksessa ilmoitettava ilmiantajien suojelusta vastaavalle riippumattomalle viranomaiselle. Lisäksi tämän henkilön on täytettävä tietyt vähimmäistehtävät, kuten lähetettävä ilmoituksia, pidettävä yhteyttä kantelijaan ja välitettävä asiaankuuluvat tiedot syyttäjänvirastolle, jos raportoidusta asiasta tehdään kantelu.

Yritys voi halutessaan nimetä kollegiaalisen elimen hallinnoimaan ilmiantokanavaa, mutta sen on valittava työntekijä, joka hallinnoi ja käsittelee yhteydenpitoa tähän elimeen 8 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

Saavutettavuus: Ilmoituskanavan (-kanavien) on oltava täysin kaikkien työntekijöiden käytettävissä riippumatta siitä, työskentelevätkö he toimistossa vai kotona. Kaikilla työntekijöillä on oltava sama oikeus ilmoittaa väärinkäytöksistä yrityksessä.

Mitä muita vaatimuksia valituskanavalle asetetaan?

Viestintä: Yrityksen olisi ilmoitettava työntekijöille selkeästi, että on perustettu ilmiantokanava, ja ilmoitettava menettely ja sen takaama turvallisuus niille työntekijöille, jotka haluavat käyttää järjestelmää.

Luottamuksellisuus ja turvallisuus: Kantelijan luottamuksellisuus ja suojelu on taattava kaikkina aikoina: kantelun tekohetkellä, käsittelyn aikana ja kaikissa yhteydenotoissa toimivaltaisiin elimiin tai viranomaisiin. Kaikki ilmiantajan toimittamat tiedot on pidettävä aina turvassa ja luottamuksellisina.

Useampi kuin yksi raportointikanava on suositeltavaa.

On huomattava, että myös Espanjassa kaupallista toimintaa harjoittavien monikansallisten konsernien tytäryhtiöiden on noudatettava edellä mainitun lain 10 §:n ensimmäisessä momentissa säädettyjä velvoitteita.


Kaikkia asianomaisia yrityksiä suositellaan perustamaan useampi kuin yksi ilmiantokanava, jotta työntekijät voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä kirjallisesti tai suullisesti, ja määrittelemään sopivin järjestelmämalli kunkin yrityksen olosuhteiden mukaan.


Jos yritys päättää nimittää sisäisen ilmiantajapäällikön (tai -päälliköitä), heidän nimittämisestään ja erottamisestaan on joka tapauksessa ilmoitettava ilmiantajien suojelusta vastaavalle riippumattomalle viranomaiselle. Lisäksi tämän henkilön on täytettävä tietyt vähimmäistehtävät, kuten lähetettävä ilmoituksia, pidettävä yhteyttä kantelijaan ja välitettävä asiaankuuluvat tiedot syyttäjänvirastolle, jos raportoidusta asiasta tehdään kantelu.

Yritys voi halutessaan nimetä kollegiaalisen elimen hallinnoimaan ilmiantokanavaa, mutta sen on valittava työntekijä, joka hallinnoi ja käsittelee yhteydenpitoa tähän elimeen 8 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

Lue lisää blogistamme:

  • Yhdistyneen kuningaskunnan uusi laki petosten ennaltaehkäisyn laiminlyönnistä

    Yhdistyneessä kuningaskunnassa hyväksyttylaki “Economic Crime and Corporate Transparency Act 2023” sisältää uuden yritysrikoslain, joka koskee “petoksen estämättä jättämistä” ja jonka mukaan suuryritykset ovat vastuussa osakkaidensa tekemistä petoksista. Tämä uusi rikos sisältyy erityisesti lain 199 pykälään, jonka mukaan yritykset ovat vastuussa, jos ne eivät ole estäneet työntekijänsä tai “lähipiiriinsä kuuluvan henkilön”, kuten laissa sanotaan, väärinkäytöksiä. Näin…

  • Ylemmän johdon ja johtajien rooli yrityksen sisäisessä ilmiantoprosessissa.

    Yrityksen sisäinen ilmiantoprosessi on ratkaisevan tärkeä mekanismi väärinkäytösten, petosten ja eettisten rikkomusten tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi. Väärinkäytösten ilmoittamista koskevassa lainsäädännössä annetaan selkeät ohjeet siitä, miten organisaatioiden olisi käsiteltävä väärinkäytöksiä, ja tämän kehyksen puitteissa ylemmillä johtajilla ja johtajilla on keskeinen rooli näiden väitteiden tutkimisessa. Seuraavassa käsitellään ominaisuuksia, joiden tulisi ohjata kaikkia yrityksen ylempiä johtajia, kun sisäinen…

  • Terveydenhuollon vaatimustenmukaisuus: Office of Inspector General (OIG) 2023 General Compliance Program Guidance (GCPG) -ohjeistuksen valossa.

    Terveydenhuollon toimintaympäristö kehittyy jatkuvasti, ja säännösten noudattaminen on haaste erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille). OIG:n marraskuussa 2023 julkaisema GCPG tarjoaa arvokkaita näkemyksiä ja ohjeita kaikenkokoisille terveydenhuollon tarjoajille. Pk-yrityksiin liittyvät vivahteet ansaitsevat kuitenkin erityistä huomiota, sillä ne kohtaavat usein ainutlaatuisia haasteita verrattuna suurempiin yrityksiin. 1. Pk-yritysten GCPG:n ymmärtäminen: OIG:n GCPG on kattava resurssi, joka on…

  • Voiko yritys kieltäytyä käsittelemästä ilmiantajan tekemää valitusta, koska ilmiantajalta puuttuu todisteita ja tietoja?

    Sisäisistä ilmiantoja koskevista valituksista on tullut olennainen mekanismi, jonka avulla voidaan puuttua lainvastaiseen toimintaan yritysympäristössä. Voiko yritys kuitenkin kieltäytyä käsittelemästä sisäistä valitusta, jos se katsoo, että ilmiantajan toimittamat todisteet tai tiedot ovat riittämättömiä? Vastaus tähän kysymykseen riippuu useista tekijöistä ja näkökohdista. Esimerkiksi kussakin Euroopan maassa tällä hetkellä voimassa oleva lainsäädäntö ja kunkin yrityksen omat sisäiset…

  • Whistleblowing-valituksen prosessi ja hallinnointi konserneissa

    Sisäisen kanavan käyttöönotto väärinkäytösten ilmoittamista koskevia valituksia varten on avainasemassa edistettäessä liiketoiminnan etiikkaa ja avoimuutta organisaatioissa. Yrityskonsernissa, jossa eri yritykset tekevät yhteistyötä ja jakavat resursseja, sisäisten ilmiantojen asianmukainen hallinnointi on entistäkin tärkeämpää. Organisaatiorakenteet voivat olla monimutkaisia, ja holdingyhtiön alaisuudessa voi toimia useita yksiköitä. Tällainen tilanne voi lisätä epäasianmukaisen tai petollisen toiminnan todennäköisyyttä. Tehokkaan sisäisen ilmiantomenettelyn…

  • Yksityiset yksiköt, jotka eivät ole velvollisia toteuttamaan ilmiantajakanavaa: vähimmäisvaatimukset

    La Ley 2/2023, de 20 de febrero, reguladora de la protección de las personas que informen sobre infracciones normativas y de lucha contra la corrupción, conocida como ‘Ley Whistleblowing’, establece en el primer apartado de su artículo 10 cuáles son las entidades del sector privado obligadas a implementar un sistema interno de información (empresas con…